perjantai 21. tammikuuta 2011

Ja... Alusta!

Miksi pidämme epäonnistumista huonona asiana? Niin kauan kun olemme alle 18, virsi kuuluu: ”Ainakin yritit, yritys on aina tärkeintä, jos yritit parhaasi, ei sinulla ole mitään hävittävää”, ja muuta mukavaa. Mutta entäpä täysi-ikäisyyden jälkeen? Emmekö saa enää epäonnistua aikuisena?

Aikuisuus on käsite, jolla mitataan yhteiskunnassamme vastuunottoa ja järkevyyttä. Ongelmana on kuitenkin se, että käsityksemme aikuisuudesta rajoittaa riskinottoa ja tuottavaa (ja pahimmassa tapauksessa tuottamatontakin) unelmointia. Olla oman onnensa seppä tarkoittaa yhteiskunnassamme yhtä kuin olla amerikkalaishenkinen optimisti ja luottaa liikaa tulevaisuuteen. Missä vaiheessa unelmiltamme leikataan siivet? Teemmekö sen itse vai annammeko muiden määrätä päämäärämme elämässä?

Tilaisuus onnistumiseen tarkoittaa, lähes aina, myös tilaisuutta epäonnistumiseen. Uusi projekti, elämänmuutos, mikä tahansa uusi asia, johon ryhdyt, on aina sijoitushanke: voit maksimoida mahdollisuutesi positiiviseen lopputulokseen, mutta epäonnistumisen riski on aina periaatteessa olemassa. Epäonnistumiset opettavat meille tärkeimmät läksymme, sillä niiden perusteella minimoimme riskejämme entistä tehokkaammin tulevaisuuden hankkeissamme. Oppikaamme siis mahalaskuistamme; niissä pilee menestyksen syvin ydin!


Photo courtesy of Mikko Nieminen

sunnuntai 9. tammikuuta 2011

Onnistuneen projektin käsikirjoitus

Onnistunut projekti koostuu neljästä ainesosasta: oikeat ihmiset tekevät oikeita asioita ja asiat tehdään oikein, koska ne on lähtökohtaisesti suunniteltu oikein. Projektisuunnittelu on yhtä kuin projektin käsikirjoitus. Juoni ei etene halutulla tavalla, jos käsikirjoitus on huono.

Kaikki tietävät, että huolellisesti suunniteltu on puoliksi tehty. Kun alkamassa on uusi haastava projekti, on suunnittelu projektin ensimmäinen vaihe, josta kaikki seuraavat etapit riippuvat oleellisesti. Projektin välitavoitteet toimivat tarkistuspisteinä, joissa kaikki yhdessä varmistavat, että työ etenee käsikirjoituksen mukaisesti.

Suunnittelu on päätöksentekoa. Suunnittelijan tavoitteena on vaikuttaa projektin sujuvuuteen. Resurssien pitää olla tarkasti määriteltyjä ja niiden tulee olla asetettujen tavoitteiden ja haluttujen tuloksien mukaisia. Vaatimuksien tulee olla ennen kaikkea realistisia ja perustua olemassa olevaan tekniikkaan sekä käytettäviin resursseihin. Suunnitteluvaiheessa pyritään myös linjaamaan ne toimintaperiaatteet, joiden pohjalta projektissa toimitaan. Seuraavassa pieni muistilista projektin käsikirjoituksen pohjaksi:

  • Järkevä ja toimiva tehtävänjako sekä työpisteiden sijoittelu 
  • Tarkoituksenmukaisten ja toimivien viestintävälineiden valinta, niiden käyttöönotto ja tehokas hyödyntäminen
  • Palaverien rytmittäminen, eli milloin katsotaan yhdessä, mitä on saatu aikaan 
  • Toimivien raportointijärjestelmien valinta ja käyttöönotto.

Photo courtesy of Mikko Nieminen