tiistai 24. heinäkuuta 2012

Yrittäjä on kehittäjä


Suomen yritysverotus, ja verotus yleensäkin, jaksaa kirvoittaa kärkeviä mielipiteitä vuodesta toiseen. Kyse on rahasta, tuosta meille kaikille niin välttämättömästä pahasta. Verotus on asia, joka vaikuttaa koko kansantalounden hyvinvointiin, ja siksi sitä tulee tarkastella myös laajemmassa mittakaavassa. Erityisen monia tuntuu huolestuttavan suomalaisten yritysten siirtyminen muualle, eli tarkemmin sanottuna Viroon. Sen sijaan, että tätä ”isänmaan” vaihtoa katsottaisiin moraalisena petturuutena, olisi mietittävä, miksi näin käy.


Ensin kylmiä tosiasioita. 100 euroa on parempi kuin alle 100 euroa. ”Suomessa jokaisesta ansaitusta sadasta eurosta yritykselle jää noin 75 euroa. Virossa yritykselle jää 100 euroa.” Ei ole vaikeaa ymmärtää, mitä tämä tarkoittaa yrityksen kassavirran kannalta. Kuinka paljon yrityksiä sitten hyppää toiseen laivaan ja mikä on rahallinen menetys? 

Markku Eestilä toteaa, että ”Suomen vaihtotase hurahti kymmenessä vuodessa 13 miljardia väärään suuntaan ja vaipui viime vuonna miljardin pakkaselle. Se tarkoittaa sitä, että pidämme korkeaa elintasoamme yllä ulkomaisen velan avulla. Se tarkoittaa myös sitä, että yritystoimintaa on vuotanut maamme rajojen ulkopuolelle.” Eli paljon potentiaalista rahaa muilla mailla. Ja mitä tarkoittaa, käytännössä vaakalaudalla kiikkuvan eron kanssa, ulkomaan velalla eläminen? Ongelmia.


Mutta millä Viro sitten perustelee omaa verotusmalliaan? Ensinnäkin, Viron verotus tukee yritysmaailman innovaatioita. Eestilän mukaan ”Viron yritysverotus kannustaa investoimaan ja kasvattamaan yritystä oman pääoman turvin.” Virolainen Aivar Sõerd on samoilla linjoilla Eestilän kanssa:


Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että jakamattoman voiton verottamatta jättämisellä on ollut edullinen vaikutus investointeihin ja Viron talouden kehitykseen. Verouudistus tuki osaltaan pääoman määrän kasvua taloudessa ja bruttokansantuotteen kasvua. Investointien lisääntyminen on luonut myös lisää työpaikkoja, ja sillä on ollut positiivinen vaikutus tuotannon kasvuun.”
 
Jos verotusmallin muuttamisella todellakin on näin positiiviset vaikutukset, miksi Suomi ei tee mitään asialle? Onko järkeä, että yritykset joutuvat maksamaan innovaatioistaan hurjasti etukäteen? Onko Suomella painolastinaan historia ja vääristyneet käsitykset yrittäjien luonteesta ahneina rahankahmijoina? Mikä on perimmiltään yritysverotuksen tärkein päämäärä? Esko Keskisen vastaus on selkeä: ”Kansantalouden kannaltayritysverotuksen ensisijaisena tavoitteena olisi lisätä yritysten investointihalukkuutta.” Hän tukee väitettään toteamalla, että ”Yksi teknologiateollisuuden työpaikka Suomessa synnyttää vähintään 1,5 muuta työpaikkaa.”

Onnistuneet innovaatiot luovat uusia työpaikkoja ja kassavirtaa. Negatiivinen mielikuva menestyvästä yrittäjästä tavallisen kansanmiehen riistäjänä rampauttaa siis ei vain yrittäjät, vaan myös jokaisen(potentiaalisen) työntekijän. Yrittäjyys ei laita ihmisä eriarvoiseen asemaan, kuten monet luulevat, päinvastoin. Se mahdollistaa kullekin oman kutsumuksen ja päämäärän tavoittelun. Kun lähdetään rohkeasti keksimään uutta ja luodaan työpaikkoja, luodaan samalla turvallisuutta ja mahdollisuuksia tehdä sitä, mikä kullekin tuntuu mielekkäältä.


Jotta yritys voisi menestyä kansainvälisellä kentällä, sillä on oltava mahdollisuudet, siis varat, panostaa innovaatioihin. Kaiken lisäksi Suomesta pakenevat yritysten ohella myös osaajat. Korkeakouluistamme valmistuu vino pino maistereita, joille ei kotimaassa riitä enää töitä. Onkin turha puida vaikkapa syrjäytymisen syitä, jos ylivarovaista ja hidasta yritysmaailmaa ei mainita niiden joukossa. Olli Herrala ilmaisee asian nasevasti: ”Oikeudenmukaista on nimittäin sekin, että menestyjiä kannustetaan ja riskinotosta palkitaan. Vähemmän onnekkaista huolehtiminen kuuluu yhteiskunnan perustehtäviin, muttahyvinvointivaltion ylläpito vaatii rahoituksensa.” Riskinotto ja uuden luominen kuuluu perustavalla tavalla yrittämiseen, mutta Suomessa epäonnistumisen mahdollisuuskin on synti. Raskasta verorekeä raahatessa on kuitenkin vaikeaa luoda menestyvää, kansainvälistä yritystä. Yrityksen perustamisen lähtökohtana tulisikin olla innovaatio – sen ei tulisi olla vain yksi toiminnan osa-alue.

Miten olisi kansalaisaloite asian edistämiseksi? Tarvitaan vähintään 50 000 äänioikeutettua, and the ball gets rolling! Pitäisi yrittäjistä löytyä riittävä volyymi, ytj:ssä on jo yli miljoona rekisteröityä yritystä. Kortensa voivat kantaa kekoon myös kaikki tuotekehitystä tekevissä yrityksissä työskentelevät työntekijät, joiden työllisyysnäkymiä uudenlainen veromalli parantaisi huomattavasti.

Pelkän valittamisen sijaan asioille kannattaa tehdä jotain
Photo courtesy of Mikko Nieminen