Valtio
ymmärsi aikanaan, ettei voi ulkoistaa vakuutuksiaan. Syy: vakuutettava volyymi
on suurempi kuin yhdenkään vakuutusyhtiön. Valtio voi saavuttaa mittakaavaedun
vain vastaamalla vahingoista itse.
Yritykset
ymmärtävät, että liiketoimintakriittisiä, kilpailuedun kannalta tärkeitä
osa-alueita ei voi ulkoistaa. Muuten liiketoiminta siirtyy ulkopuolelle.
Liiketoiminnan ulkoistamisen yhteydessä siirtyy myös mittakaavaetu
ulkoistuspalvelun tuottajalle – tällä ei ole merkitystä, ellei kyse ole
yrityksen ydintoiminnasta.
Mitä on
hampurilaisravintolan liiketoiminta, jos se ostaa hampurilaiset alihankintana? Miksi
kunnat eivät ymmärrä, ettei kriittisiä osa-alueita tule ulkoistaa? Vai ovatko
ne korruptoituneita hyväveliverkostoja? Mitä on kunnan palvelutoiminta, jos se
ostaa tarjoamansa palvelut alihankintana? Sen lisäksi, että
terveyspalvelualan alihankintayritykset kiikuttavat voittonsa veroparatiiseihin, ne nipistävät voitonnälässään
herkästi hallintokuluista, jolloin laatu laskee. Yhtälössä häviävät siis veronmaksajat
sekä maksajina että palvelun käyttäjinä.
Briteissä
ja Ruotsissa ulkoistamisen kääntöpuolet ovatkin jo tulleet selviksi. Peruspalveluja,
kuten jätehuolto ja terveyspavelut, on osittain ulkoistettu, ja tuloksena on
säästöjen sijaan kustannusten raju kasvu. Kilpailutus on johtanut siihen, että
hinnoittelu on yritysten vallassa, kun tarpeeksi ison volyymin omaavia
palveluntarjoajia ei ole monta. Siksi vuodesta 1997 alkaen brittitaloudet ovat
joutuneet kärsimään yli 80 % nousseesta kunnallisverosta. Toivottavaksi jää,
etteivät Suomen kunnat seuraa perässä suohon. Ruotsissa tulee 2013 voimaan laki, joka yrittää estää tuettujen voittojen siirtämistä veroparatiiseihin. Eiköhän siitäkin joku porsaanreikä löydy, koska musta aukko on itse ulkoistaminen - joka pitäisi tukkia.
Kyse on
siitä, mikä on edullisin tapa tuottaa paras mahdollinen palvelu.
Hoitajaminimeissä keskustellaan siitä onko hoitajia oltava 0,5 vai 0,7 per
vanhus. Jos kunta tuottaa itse omat hoivapalvelunsa, samoilla kustannuksilla
saadaankin kenties 0,8 hoitajaa.
Palvelun
hintahan koostuu työntekijöiden palkkakuluista, hallintokuluista ja tietenkin
yrityksen voitosta. Jos kunta tuottaa palvelun niin yrityksen voitto
”säästetään” ja se voidaan käyttää edelleen palveluiden tuottamiseen. Nyt yrityksen voitto katoaa ulkoistamisen myötä yksityisen yrityksen omistajille,
joissain tapauksessa veroparatiiseihin. Kuntien tulisikin perustaa enemmän
yhteispalveluyrityksiä kuten Seure ja Tiera, jotka tuottavat hoivapalvelut
ilman, että veronmaksajien rahat katoavat merten taakse. Yksityiseltä
yritykseltä ostamalla voi vain hävitä. Tavalla jos toisellakin.
Ulkoistamispelleilyn sijaan, kuntien tulisi perustaa voittoa tavoittelemattomia yhteispalveluyrityksiä kuten Seure ja Tiera jotka sitten tuottaisivat terveyspalvelut ilman, että veronmaksajien rahat katoavat veroparatiisehiin. Tosin näidenkin osalta täytyy varmistaa, että ne eivät sorru laiskan henkilöstöjohtajan tavoin alihankintaan.
Photo courtesy of Mikko Nieminen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti